Visuaalista suunnittelua ja viestintää kestävyyskärjellä.

Kuohu & Kaislan blogi

Ohjeet taittotyön sisältömateriaalin kokoamiseen

29.09.2022

Onko sinulla mielessä tai ehkä jo työn alla taitettava julkaisu? Mutta sen kanssa on hankala edetä, kun etenkään taittotyön käytännöt eivät ole kovin tuttuja?

Eipä hätää: Avaan tässä artikkelissa julkaisun työvaiheita raakatekstistä aina valmiiseen digi- tai painojulkaisuun asti. Kerron myös käytännön ohjeita taiton sisältömateriaalien koostamiseen.

Esimerkki taittotyön sisältömateriaaleista

Julkaisun sisältömateriaalin lähtöpiste voi olla esimerkiksi tällainen: Muistivihkoja, skannattavia piirroksia ja valmis A4-tekstisivu. Taittoon materiaalit lähetetään useimmiten digimuodossa, puhtaaksi kirjoitetut tekstit ja kuvamateriaali erikseen.

Esimerkki julkaisuprosessin vaiheista

1. Sisältömateriaalin kokoaminen

Teoksen laatija tai toimituskunta kokoaa raakatekstin ja julkaisuun lisättävän kuva- ja muun materiaalin.

Jo sisältömateriaalia koostaessa olisi hyvä miettiä lopullisen julkaisun formaattia, rakennetta ja ulkoasua, jotta siitä tulisi sekä sisällön että ulkoasunsa puolesta mahdollisimman tyylikäs ja helppolukuinen. Tästä lisää myös kohdassa “Ohjeet sisältömateriaalin koostamiseen“.

2. Sisältömateriaalin lähetys taittajalle

Jos painojulkaisulla on ennalta sovittu päivämäärä, valmis sisältömateriaali tulisi lähettää taittajalle teoksen sivumäärästä/koosta, tekstimuotoiluista, mahdollisten taulukoiden ja kuvaajien/infografiikan määrästä sekä taiton visuaalisuudesta riippuen 3 viikkoa – 1,5 kuukautta ennen julkaisua.

Aikataulun ennakointi kannattaa jokatapauksessa pitää mielessä jo tässä vaiheessa. Sopiva pelivara antaa kaikille prosessin ammattilaisille riittävästi aikaa tehdä työnsä mahdollisimman huolellisesti.

Jos julkaisulla ei ole tarkkaa päivämäärää tai se tapahtuu printin sijaan digialustalla, on myös materiaalin viimeistelyn ja taiton aikataulukin luonnollisesti joustavampi.

3. Taittotyö

Julkaisun taittovaiheessa taittaja juoksuttaa eli liittää tilaajan toimittaman tekstimateriaalin varsinaiseen taittopohjaan. Taittoarkeille sommitellaan tekstien lisäksi mm. sisältöä tukevat kuvat, kuvitukset, taulukot ja infografiikat.

Sisältömateriaali toimitetaan usein valmiiksi koottuna, mutta taittaja voi projektin puitteista riippuen olla mukana mm. kuvamateriaalin koostamisessa ja täydentävän grafiikan luomisessa. Tarjoan omissa taittoprojekteissani lisäpalveluna myös tekstin oikolukua ja kieliasun tarkistusta.

Taittovaiheessa toteutetaan:

  • Tekstisisällön sommittelu taittoarkeille.
  • Julkaisun typografinen ilme, kuten välistykset ja marginaalit, erilaisissa sisältötyypeissä käytetyt kirjasimet ja niiden erikoismuotoilut sekä infolaatikoiden ja nostojen tyylit.
  • Kuvien ja infografiikan sommittelu.
  • Täydentävien graafisten elementtien muotoilu ja sommittelu, sis. mm. erilaiset väripinnat, jakajaviivat ja taustakuviot.

Esimerkki taittoprosessista ja sen kommentoinnista:

  1. Julkaisun visuaalista ilmettä luonnostelevan, tavallisesti muutaman aukeaman mittaisen mallitaiton laatiminen ja kommentointi.
  2. Luonnostelevan taittomallin pohjalta laadittu täyspitkä taitto ja sen kommentointimahdollisuus.
  3. Valmis taitto viimeistellään esim. PDF- tai EPUB-tiedostoiksi ja optimoidaan tarpeiden mukaan digi- tai printtikäyttöön.

4. Julkaisun painatus tai digijulkaisu

Valmis ja käyttötarkoituksen mukaan optimoitu PDF-tiedosto lähetetään joko painoon tai ladataan sopivalle digialustalle, kuten nettisivuille tai uutiskirjeen liitteeksi.

Huom! Taittotyön toteutus sisältää yleensä pelkän painovalmiin taittotiedoston luomisen, ei varsinaisesta painotyöstä aiheutuvia kuluja. Erikseen sovittaessa myös painamisen kuluja ja/tai avustamista sen tilauksessa on mahdollista sovittaa kokonaispalveluun.

Ohjeet sisältömateriaalin koostamiseen

Sisältömateriaalia koostaessa on hyvä miettiä, millaiseen formaattiin (esim. A4, A5, B4 tai B5) ja visuaaliseen muotoon valmis julkaisu on tulossa. Tietoteos, opaskirja, romaani, runokirja, aikakauslehti tai mainosesite ovat esimerkkejä julkaisutyypeistä, jotka eroavat toisistaan sisällössä ja sen jäsentelyssä, tekstin ja kuvamateriaalin sommittelussa sekä typografiassa.

Myös julkaisukanava digi- ja/tai printtiformaateissa vaikuttaa taittotyöhön. Esimerkiksi ensisijaisesti mobiililaitteilla luettavaksi tarkoitettu julkaisu on sekä sisällön jäsentelyltään että typografialtaan erilainen kuin isoon formaattiin painettu printtiversio.

Onko organisaatiollasi valmista visuaalista ilmettä, jota taittotyössä sovelletaan?

Taittotyön visuaalisuus voidaan suunnitella esim. jo olemassa olevien nettisivujen ja muun graafisen materiaalin pohjalta. Monilla toimijoilla on käytössään myös erillinen graafinen tai laajempi brändiohje, josta mm. visuaalisten materiaalien typografinen linja ja väripaletti voidaan tarkistaa.

Joskus taitot luodaan valmiiseen taittopohjaan. Monikäyttöisen pohjan laatiminen onkin varmasti taloudellisin tapa taittaa julkaisusarjoja tai muita enemmän tai vähemmän toistuvia julkaisuja.

Aukeama KSL:n Avoin osasto -opuksesta

Esimerkki taittoprojektista: KSL-opintokeskuksen “Avoin osasto”-opus.

The Good Guys -kombuchavalmistajan mainosesite

Yksinkertainen esitetaitto: The Good Guys Kombuchan A4-mainosesite Z-taitolla.

Tekstisisältö

Tekstisisällön jäsentely ja jaksotus

Tekstin jäsentelyyn vaikuttavat tietenkin taittotyön formaatti ja tyyli. Tekstipainotteisiin tietokirjoihin taitetaan useimmiten tiiviimpää tekstiä ja pienemmällä kirjasinkoolla kuin esim. mainoslehtisiin, joissa kommunikoidaan informatiivisuuden ohella fiilistä. Visuaalisesti tyylikäs, helppolukuinen ja toimiva kokonaisuus saavutetaan paremmin, jos teksti on jo sisältömateriaalia koostaessa muotoiltu sopivan pituisiksi otsikoiksi, kappaleiksi ja nostoiksi.

Esimerkiksi kirjojen ja lehtien kohdalla tulisi suunnitella varsinaisen tekstisisällön lisäksi kansien sisältö ja nimiösivut, jonne sijoitetaan julkaisutiedot ja teoksen sisällysluettelo. Helposti hahmotettavan sisällysluettelon tekemistä taas edesauttaa se, että teos on jaettu johdonmukaisiin päälukuihin ja kappaleisiin mielellään maksimissaan 3-5 sisäkkäisellä otsikkotasolla.

Typografia

Jouhevaa taittotyötä helpottaa, jos otsikkotasot ja muut taittoon toivotut tekstimuotoilut, kuten lihavoinnit ja kursivoinnit, ovat mukana jo raakatekstissä. Myös nostot ja infolaatikot on hyvä merkitä raakatekstiin joko viitteellisellä muotoilulla tai sanallisena kommenttina.

Huom! Jos merkitset tekstisisältöön sanallisia ohjeita taittajalle, erota ne riittävän selkeällä muotoiluerolla ja esim. punaisella värillä, etteivät vahingossakaan sekoitu varsinaiseen sisältöön.

Tiedostoformaatit

Parhaita raakatekstin tiedostoformaatteja ovat esim. Word, Libre Office tai Pages. Näistä teksti on hyvin näppärää liittää varsinaiseen taittopohjaan. Word-dokumentit voidaan myös (ainakin uusimmissa Indesign-versioissa) siirtää taittotiedostoon taulukkoineen päivineen ilman manuaalista tekstin juoksutusta.

Tekstimateriaalin viimeistely

Mahdollisimman valmis sisältömateriaali ja oikoluettu teksti poikkeuksetta nopeuttaa taittajan työtä, mutta mm. tekstin oikolukua ja korjauksia voidaan usein sopia mukaan toimeksiantoon.

Visuaalisesti tyylikäs, helppolukuinen ja toimiva kokonaisuus saavutetaan paremmin, jos teksti on jo sisältömateriaalia koostaessa muotoiltu sopivan pituisiksi otsikoiksi, kappaleiksi ja nostoiksi.

Kuvat, kaaviot ja infografiikat

Relevantit kuvat

Käytettävän kuvamateriaalin on useissa tapauksissa hyvä linkittyä sisällöltään riittävän kiinteästi tekstiin ja muuhun informaatiosisältöön. Näin se tukee ja täydentää sisällön ymmärrettävyyttä. Asiaan huonosti tai kokonaan liittymätön kuvasto taas toimii juuri päinvastoin.

Löyhemmin muuhun sisältöön linkittyvillä, mutta kontekstiin silti sopivilla kuvilla on myös mahdollista luoda omaa itsenäistä kerrontaansa. Tällöin kuvasisällön valinta vaatii kuitenkin hyvää tyylitajua.

Kuvien tekniset tiedot ja kuvanlaatu

Taittoon hyvin sopivia rasterikuvien tiedostomuotoja ovat esim. TIFF, JPG tai PNG, vektorigrafiikassa taas yleiset EPS, PDF tai AI. Kuvatiedostojen selkeä nimeäminen esim. kuvan ottajan ja kuvan kohteen mukaan helpottavat niiden tunnistamista taittoprosessin aikana.

Kuvien riittävä resoluutio on useissa painotuotteissa 300 dpi, poislukien suuret julisteet tai rollupit. Tällöin painolaatuisen A4-kuvan tulisi olla pidemmältä sivultaan 3500 px pitkä/leveä, A5:n taas 2580 px ja A6:n 1750 px.

Valokuvien valotusta ja väritasapainoa on mahdollista korjailla vielä taittovaiheessa, mutta toimeksiannosta riippuen tämä on usein erikseen sovittua lisätyötä. Kuvien peruskäsittelyä voit tehdä itsekin esim. Mac OS X:n Preview-ohjelmalla, Windowsin Photos:lla tai Linuxin Gimpillä.

Lähteet kuntoon

Huomaathan, että julkaisuun tuleviin kuviin kannattaa hyvissä ajoin koota lähdetiedot, ettei itse taittotyöhön tule tästä viivästyksiä. Kuvaajatietojen mainitseminen on siitäkin hyvä käytäntö, että se auttaa – kuvaajille tulevan näkyvyyden lisäksi – kuvien aitouden tarkistamisessa esim. journalistisissa ja akateemisissa käyttötarpeissa.

Kuva 1. Painojulkaisuun tekniseltä laadultaan hyvin sopiva kuvituskuva.

Kuvan väritasapaino on luonnollinen ja valotus antaa tilaa sekä sävykartan tummille että kirkkaille väreille. Tiedoston JPG-pakkaus ei synnytä siihen kovin näkyviä pakkausartefakteja.

Kuvan resoluutio riittää 300 dpi -tarkkuudella noin 10 cm:n levyiseen kuvaan printtiarkilla.

Kuva 2. Teknisesti heikkolaatuinen kuvituskuva.

Kuva on alivalottunut ja sen värit taittuvat voimakkaasti syaaniin. Paperille painettaessa tummat sävyt syvenevät entisestään ja esim. kuvan kalliokohdat menevät “tukkoon” eli menettävät väridynamiikkansa. Kuvan vahvan pakkauksen johdosta JPG-artefaktit, kuten laatikkomaiset pikselivirheet väripintojen risteämissä, näkyvät selkeästi.

Infografiikat/kuvaajat ja kaaviot

Infografiikat ja kaaviot tulisi mielellään toimittaa siten, että varsinaisen datan saa kopioitua helposti joko suoraan taittoon tai Adobe Illustrator -ohjelmistoon grafiikan uutta muotoilua varten.

Muotoilen grafiikat usein joka tapauksessa taiton kokonaisuuteen sopivaksi, mutta taittajan työajassa ja sitä kautta sen kustannuksissa voi säästää, jos grafiikan data on mahdollisimman hyvin siirrettävissä eri ohjelmien välillä.

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos infografiikan tai kaavion sisältö on muokattavissa suoraan kirjoitusohjelmassa (esim. Microsoft Word) tai avattavissa muokkausta varten toiseen ohjelmistoon (esim. MS Excel tai Google Sheets), on se näppärä siirtää myös taittoon. Rasterikuvina (esim. JPG/PNG) toimitetun grafiikan tai kaavion sisältö pitää taas kopioida tekstintunnistuksella, tai vaihtoehtoisesti käsin, mikä on luonnollisesti hitaampaa.

Toivottavasti tästä ohjeesta on apua taittoprosessin hahmottamisessa!

Jos sinulla on suunnitteilla julkaisu ja tarvitset sille taittajan, niin laita ihmeessä viestiä esim. sähköpostilla eetu@kuohukaisla.com tai yhteydenottolomakkeella!

Taittotöistä lisää myös Palvelut-sivulla.

Otan myös mielelläni vastaan palautetta ohjeen selkeydestä ja ymmärrettävyydestä. Ja jos jokin siinä ei ihan auennut tai kaipaat vielä tarkennusta, niin kysele aiheesta rohkeasti lisää!

Lämpimin terveisin, Eetu Haverinen – 29.09.2022

Kuvituskuva koskesta.